keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Vammainen yhteiskunnassa

Sikiötutkimuksia perustellaan joskus sillä, että vammaiset ihmiset aiheuttavat kuluja. Siksi ei pidetä hyvänä, että heitä syntyy. Tämä loukkaa vammaisen ihmisarvoa. Myös niin sanotuilla terveillä ihmisillä on elämänsä aikana vammoja ja sairauksia. Niiden hoitaminen maksaa yhteiskunnalle, mutta tämä ei riistä sairailta ihmisarvoa.
Monet vammaiset ihmiset tekevät kykyjensä mukaan työtä ja hyödyttävät sillä tavalla yhteiskuntaa. Ne, jotka eivät itse saa tai voi tehdä työtä, työllistävät muita ihmisiä palveluissa.
Sikiötutkimukset loukkaavat ihmisarvoa, jos ajatellaan, että vain terveillä yksilöillä on oikeus syntyä.
Tutkimukset ovat kuitenkin myös hyödyllisiä. Kun perhe tietää vammaisen lapsen tulosta, se voi henkisesti valmistautua siihen, jos haluaa ottaa lapsen vastaan. Jos perhe kokee, ettei jaksaisi hoitaa vammaista lasta, on varmaan parempi tietää ja estää se etukäteen.

MITÄ ON HYVÄ VANHUSTYÖ ?

Kuinka voisi lyhyesti määritellä hyvän vanhustyön ? Se on monimuotoista, vanhan ihmisen tarpeet ja toiveet ymmärtävää toimintaa, jota tekevät monet ammattilaiset. He ovat yhteistyössä myös vapaaehtoisten ja omaisten kanssa.
Vanhustyössä kaikkein oleellisinta on yhteisymmärrys vanhan ihmisen kanssa. Vaikka työntekijä olisi miten ammattitaitoinen ja tehokas tahansa, ei vanhus koe arvostusta ja turvallisuutta pakko-autettuna. Toisaalta ei pelkkä hyvä tahto riitä, jos vanhus tarvitsee osaavaa hoitoa taikka maukasta ruokaa ja puhtautta. Tarvitaan käden taitoja yhdessä oikean suhtautumisen kanssa.
Vanhustyötä tekevät ihmiset ovat erilaisia persoonia – aivan samoin kuin asiakkaansa. Tämäkin on rikkaus, joka työyhteisöissä olisi kyettävä käyttämään hyväksi. Vanhustyö antaa parhaimmillaan mahdollisuuden oman osaamisensa käyttämiseen ja työnsä kehittämiseen. Tähän puoleen vanhustyöstä on työyhteisöissä ja yhteisöjen johtamisessa aihetta yhä enemmän kiinnittää huomiota. Vain siten turvaamme tarpeellisen uudistumisen.
Vanhustyö on nyt ja tulevaisuudessa ihmisten työtä ihmisten kanssa. Tekniikka tulee olemaan hyvänä apulaisena, mutta ei koskaan voi korvata osaavaa henkilöä. Tiedolla, taidolla, tahdolla ja tunteella – siinä vanhustyön motto !

LÄHIHOITAJA JA VAMMAISTYÖ

Vammaistyön lähihoitaja osaa kohdata eri-ikäisiä vammaisia henkilöitä sekä yksilöllisesti ja kuntouttavaa työotetta käyttäen suunnitella, toteuttaa ja arvioida vammaisen henkilön hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta myös moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Lähihoitaja osaa tukea vammaista henkilöä ammatillisessa koulutuksessa ja itsenäisessä, tuetussa tai ohjatussa työssä sekä yksilöllisessä tai ryhmämuotoisessa asumisessa, hän osaa toteuttaa ja arvioida lääkehoitoa sekä valmistaa ruokaa ja ohjata vammaista henkilöä ruoanlaitossa ja apuvälineiden käytössä.
Työpaikkoina ovat kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujen tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, palvelutalot, perhekodit, perhehoito, perheet ja päivähoito, opetus, laitoshoito, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ.